Blogit

Tässä osiossa Koonto 2.0 julkaisee Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen ESR+ -rahoituksen saaneiden hankkeiden blogikirjoituksia. Hankkeissa tehdään suurella sydämellä vaikuttavaa työtä, joka toivottavasti välittyy näistä blogeista.

Nivelvaiheita ja luottamusta

Hanketyössä puhumme paljon siirtymistä. Tavoitteena on löytää polku koulutukseen tai työelämään, rakentaa osallisuutta ja vahvistaa asiakkaan uskoa omaan tulevaisuuteensa. Usein onnistumista mitataan sillä, kuinka moni siirtyy eteenpäin. Mutta mitä täytyy tapahtua, jotta siirtymä toteutuu ja on pysyvä?

Monelle asiakkaalle koulutukseen tai työhön lähteminen ei ole pelkästään iloinen onnistuminen. Se voi olla myös pelottava hetki. Erityisesti nuorilla yksi yleisimmistä huolista liittyy siihen, mitä tapahtuu tutulle tuelle.

"Mitä jos lähden kouluun ja kaikki tuki loppuu? Entä jos en pärjääkään?"

Kysymys on ymmärrettävä. Kun arkea ovat pitkään haastaneet esimerkiksi taloushuolet, vaikeudet sitoutua toimintaan, päihteiden käyttö, mielenterveyden kuormitus tai oman hyvinvoinnin ylläpitäminen, ei koulupaikan tai työpaikan saaminen poista näitä haasteita yhdessä yössä. Päinvastoin, uusi elämäntilanne voi hetkellisesti lisätä epävarmuutta.

Hanketyössä puhutaan paljon luottamuksen rakentamisesta asiakkaan kanssa, mutta harvemmin siitä, kuinka luottamus siirretään eteenpäin asiakkaan mukana. Monesti juuri siinä piilee onnistuneen siirtymän ydin. Kun asiakas näkee, että hänelle turvallinen ja luotettava työntekijä luottaa seuraavaan ammattilaiseen, syntyy ensimmäinen askel kohti uutta luottamussuhdetta.

Luottamus ei rakennu titteleistä tai virallisista palavereista. Se rakentuu ihmisistä. Asiakas on ihminen. Turvallinen ammattilainen on ihminen. Myös uusi työntekijä, työnantaja, opettaja tai ohjaaja on ihminen. Kun yhteistyö ammattilaisten välillä näkyy asiakkaalle aitona, rentona sekä arvostavana, syntyy tunne siitä, ettei hänen tarvitse aloittaa kaikkea alusta.

Siksi verkostotyö on paljon enemmän kuin kalenterimerkintöjä tai kokouksia. Se on jatkuvaa yhteydenpitoa työnantajiin, oppilaitoksiin, työllisyyspalveluihin, kuntien toimijoihin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Joskus se tarkoittaa virallista verkostopalaveria. Joskus se tarkoittaa muutaman sanan vaihtamista tutun työntekijän kanssa esimerkiksi kohdatessa kauppareissulla. Kaikki nämä kohtaamiset rakentavat sitä näkymätöntä siltaa, jota pitkin asiakas myöhemmin kulkee.

Hanketyön näkökulmasta tässä on myös oma haasteensa. Voiko lyhytkestoinen hanke ylipäätään rakentaa riittävää luottamusta ihmiselle, joka on ehkä koko elämänsä ajan joutunut kamppailemaan turvattomuuden tunteen ja epäluottamuksen kanssa, niin itseään kuin muita kohtaan?

Täydellistä ei ole. Mutta ainakin voimme tehdä yhden asian hyvin: lupaamme asiakkaalle, että hänen ei tarvitse pärjätä yksin.

Vaikka varsinainen työskentely joskus päättyy, tärkeintä on välittää kokemus siitä, että siirtymä ei tarkoita katoamista. Asiakas tarvitsee tiedon siitä, kuka tukee seuraavaksi, miten apua saa jatkossakin ja kenen puoleen voi kääntyä, jos matkan varrella tulee vaikeuksia. Monesti jo tieto siitä, ettei tarvitse jäädä yksin, antaa rohkeuden ottaa seuraava askel.

Kun asiakas on oppinut luottamaan yhteen ihmiseen, hän on jo tehnyt valtavan työn. Silloin voimme sanoa:

"Kiitos, että luotit minuun. Se, että luotit minuun, kertoo paljon siitä, että olet valmis jatkamaan eteenpäin. Luota siis myös siihen, että minä luotan tähän seuraavaan ammattilaiseen. Ja jos kaikki ei mene suunnitellusti, et jää yksin senkään kanssa."

Ehkä juuri siinä piilee kestävän siirtymän tärkein perusta. Ei siinä, että ihminen lähtee eteenpäin, vaan siinä, että hän tietää jonkun kulkevan mukana myös seuraavassa vaiheessa.

Verso ry:n Kerkkä - Uuden kasvua: Nivelvaiheen tuki koulutus- ja työelämään siirtymiseen sekä reintegroitumiseen yhteiskuntaan on  Euroopan unionin osarahoittama hanke, joka toimii Lapinlahdella tukien asiakkaita nivelvaiheen siirtymissä kuntouttavasta työtoiminnasta, koevapaudesta tai yhdyskuntapalvelusta työelämään, koulutukseen tai muihin jatkopolkuihin. Kerkkä tarjoaa yksilöllistä tukea ja valmennusta, joiden avulla vahvistetaan työelämävalmiuksia, elämänhallintaa ja työnhakutaitoja sekä ehkäistään siirtymävaiheisiin liittyviä riskejä ja pudokkuutta palveluista. Kerkkä-hankkeen tavoitteena on edistää sujuvaa kiinnittymistä koulutukseen, työelämään ja yhteiskuntaan sekä parantaa osallistujien mahdollisuuksia kestävään työllistymiseen.

Ville Pitkänen
Toiminnanjohtaja, Verso ry
Hankekoordinaattori, Kerkkä-hanke

Samasta pöydästä osallisuutta ja toimintakykyä ruoka-avun asiakkaille

Ruoka-avun toimijoiden ja ruoka-avun asiakkaiden palveluita kehittää Samassa pöydässä (ESR+) -hanke.

Neuvontaa ruokajaoissa ja yhteisöruokailuissa, ryhmiä ja yksilötapaamisia ruoka-apuasiakkaille

Hankkeen pääpaino on sen alkuvaiheessa ollut neuvontatilaisuuksissa, joita on järjestetty yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuopiossa yhteistyökumppaneina ovat olleet Kuopion-Männistön evankelisluterilainen seurakunta, Kuopion ruoka-apu ry, Via Dia Pohjois-Savo, Tukikohta Diakonia ja Virvatuli ry. Rautalammilla toimintaa käynnistettiin helluntaiseurakunnan kanssa. Tilaisuuksiin on tähän mennessä osallistunut yhteensä 473 henkilöä Kuopiossa ja 27 henkilöä Rautalammilla. Mikkelissä avoimet neuvontatapahtumat järjestettiin Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan soppatiistai- ja puurokeskiviikkotapahtumissa.  Avoimen neuvonnan aiheet ovat liittyneet edulliseen ruokaan, ravitsemukseen, ruoanvalmistukseen ja kotivaraan.

Ruoka-avun asiakkaat kohtaavat toimeentulon riittämättömyyttä. Avun saajissa on työttömiä, lapsiperheitä, nuoria, opiskelijoita ja maahanmuuttajia.  Samassa pöydässä toiminta on suunnattu 15-64 -vuotiaille. Mukana on ollut osallistujia kaikista ikäryhmistä. Koulutustausta on vaihdellut peruskoulun käymisestä yliopistotutkintoon. Naiset ovat olleet aktiivisempia osallistumaan, mutta myös miehiä on saatu mukaan.

Kurssikerroilla on käsitelty edullista ja terveellistä ruoanvalmistusta, ruokahävikin välttämistä, kestävää arjen- ja taloudenhallintaa sekä kotivaraa. Jokaisella kurssikerralla on valmistettu edullinen ja terveellinen ateria ja ruokailtu yhdessä. Lisäksi tarjolla on ollut yksilöllistä neuvontaa tilanteen ja tarpeiden mukaan. Osa ryhmämuotoiseen toimintaan osallistuneista on osallistunut myös yksilöohjaukseen tai ohjaus on toteutettu pelkästään yksilöhjauksena.

Tavoitteena osallistujien hyvinvoinnin, arjenhallinnan ja osallisuuden kokemuksen paraneminen, tukea työelämään suuntamisessa

Ensimmäisistä kurssisarjoista saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Osallistuneet aikoivat suositella toimintaa myös muille erittäin todennäköisesti tai todennäköisesti. Toiminnan koettiin hyödyntäneen eniten hyvinvointia ja terveyttä, antaneen tietoa edullisista ruokavalinnoista ja ruoanvalmistuksesta sekä vahvistaneen tunnetta selviytyä arjesta paremmin. Konkreettisisa hyötyjä koettiin saaduksi esimerkiksi kasvisten käytön oppimisesta, uudenlaisten ruokien kokeiluista, kuivien leipien hyödyntämisestä, paremmasta maustamisesta, maukkaan makaronilaatikon valmistamisesta ja hedelmäsmoothien teosta. Osallistuminen oli lisäksi ilahduttanut ja virkistänyt.

Jatkoon toivottiin useampia ryhmämuotoisia kurssikertoja sekä mahdollisuutta osallistua marttojen toimintaan laajemminkin. Osallistujat saattavat kaivata tutun ihmisen tukea ryhmässä aloittamiseen. Eura2021 -järjestelmään kirjautuminen voi toisinaan tuottaa ongelmia.

Samassa pöydässä -hanke

Ruoka-avun toimijoiden ja ruoka-avun asiakkaiden palveluita kehittävän Samassa pöydässä (ESR+) -hankkeen päätoteuttaja on Savon Martat ry. Hankkeessa työskentelee projektipäällikönä kotitalousasiantuntija Sirpa Nygård Kuopion ja Rautalammin alueella ja kotitalousasiantuntija Satu Räsänen Mikkelissä. Koonto-hankkeen kokoama yhteistyöverkosto Pohjois-Savossa sekä Jelppis -verkosto Mikkelissä ohjaavat ja tukevat hallinnointia ja toiminnan toteutumista. Hanke käynnistyi 1.9.2025 ja se jatkuu elokuun 2027 loppuun. Hanke on ESR+ -hanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama.

Kotitalousasiantuntija Sirpa Nygård, sirpa.nygard@martat.fi, Kuopio ja Rautalampi

Kotitalousasiantuntija Satu Räsänen, satu.rasanen@martat.fi, Mikkeli