Tukea ideasta rahoitukseen
- Yksilöllistä hankeneuvontaa ideasta hankehakemukseen
- Apua hankekielen ja -terminologian tulkintaan
- Opastusta EURA2021-järjestelmän käyttöön ja viranomaisasiointiin
.png)

Koonto tukee pohjoissavolaisia yhdistyksiä ESR+-hankerahoituksen hakemisessa ja hankkeiden toteuttamisessa – maksutta, matalalla kynnyksellä ja koko hankkeen elinkaaren ajan.
Tuki on maksutonta ja kulkee mukana koko hankkeen elinkaaren ajan – ideasta toteutukseen ja arviointiin.
Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen hankkeilla vahvistetaan osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. Alla keskeiset sisällöt, kohderyhmät, tavoitellut tulokset ja rahoituksen ehdot.
Hankkeiden ensisijaisena kohderyhmänä ovat työmarkkinoiden näkökulmasta heikoimmassa asemassa olevat 15–65-vuotiaat työikäiset, mukaan lukien vähemmistöt ja erityisryhmät, joiden yhteiskunnallista osallisuutta, hyvinvointia ja työllistymismahdollisuuksia halutaan edistää.
Kohderyhmään kuuluvat erityisesti henkilöt, jotka ovat heikosti integroituneet työmarkkinoille tai ovat syrjäytymisvaarassa – riippumatta aiemmasta koulutus- tai työhistoriasta.
Hankkeen tuloksena heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt ovat osallistuneet matalan kynnyksen, monialaisiin ja saavutettaviin palveluihin, jotka tukevat heidän osallisuuttaan, hyvinvointiaan sekä työ- ja toimintakykyään. Valmiudet kiinnittyä koulutukseen, työhön tai näihin johtaville poluille ovat vahvistuneet.
Koonto syntyi tarpeesta tehdä EU-hankerahoituksesta ymmärrettävää ja saavutettavaa myös pienille ja uusille yhdistyksille.
Pohjois-Savon erityispiirteitä ovat harva asutus ja korkea syrjäytymisriski nuorilla, pitkäaikaistyöttömillä ja osatyökykyisillä. Alueen korkea sairastavuus lisää painetta ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön. Näihin haasteisiin ei ole pikaratkaisuja – ne vaativat pitkäjänteistä kehittämistyötä ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
Aktiiviset kansalaistoimijat ovat maakunnan merkittävä voimavara. Yhdistykset tuntevat oman alueensa tarpeet ja tavoittavat ihmiset, joita palvelut eivät aina tavoita. Voimavaran hyödyntäminen edellyttää kuitenkin, että yhdistyksillä on aidosti mahdollisuus päästä mukaan kehittämisrahoituksen piiriin.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 toi mukanaan kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen, jolla vastataan ESR+-rahoituksen toimintalinjan 4.3 tavoitteisiin: yhdenvertaisen osallisuuden edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Monelle yhdistykselle rakennerahastohanketoiminta merkitsi kuitenkin täysin uutta toimintakulttuuria: uusia järjestelmiä, indikaattoreita ja raportointikäytäntöjä. Rahoitus oli olemassa, mutta sen saavutettavuus ei ollut itsestäänselvyys.
Tähän tarpeeseen perustettiin Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen koordinaatio- ja viestintähanke eli Koonto-hanke, joka toimi vuosina 2023–2025. Hankkeessa kehitettiin Pohjois-Savoon koordinaatio- ja viestintämalli, joka tarjoaa yhdistyksille maksutonta ja matalan kynnyksen asiantuntija-apua hankeideoinnista rahoituksen hakemiseen ja hankkeen toteutukseen asti.
Käytännössä tuki tarkoitti hankeidean jäsentämistä, kohderyhmän ja tavoitteiden määrittelyä, mittareiden asettamista ja kustannusarvion laatimista – sekä konkreettista apua EURA2021-järjestelmän käytössä, aiesopimuksissa ja puoltolausunnoissa. Lisäksi hanke järjesti koulutuksia, työpajoja ja maakunnallista ohjausryhmätoimintaa, jossa hanketoimijat saivat vertaistukea ja levittivät hyviä käytäntöjä eteenpäin.
Vastaavaa koordinaatiotoimintaa toteutetaan myös Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa, joissa kummassakin on oma koordinaatiohankkeensa.
Kokemukset osoittivat, että pysyvän osaamisen syntyminen vaatii aikaa, luottamukseen perustuvaa tukea ja matalan kynnyksen ohjausta. Kertaluonteinen neuvonta ei riitä – tarvitaan vaiheittaista etenemistä, jossa idea kypsyy hankkeeksi prosessin aikana.
Kaikki ohjauksessa olleet yhdistykset eivät edenneet hakemuksen laatimiseen asti, mutta se ei ollut epäonnistuminen vaan oppimisen alku: kentälle kertynyt osaaminen näkyy ajan myötä uusina hankkeina, kumppanuuksina ja kehittämisavauksina. Erityisen selvästi korostui vertaistuen merkitys sekä se, että aidosti saavutettava tuki on monimuotoista niin ajallisesti kuin menetelmiltäänkin.
”Koordinaatiotoiminnan tulos ei ole vain joukko hankehakemuksia tai koulutusmateriaaleja, vaan yhtenäinen toimintamalli kansalaistoimijalähtöisen kehittämistyön koordinoimiseksi Pohjois-Savossa.”
Koonto-hanke osoitti, että maakunnallinen koordinaatiomalli on toimiva tapa vahvistaa yhdistysten kehittämisosaamista. Koonto 2.0 toimii 1.12.2025–31.12.2027 ja jatkaa tästä: toimintamalli otetaan käyttöön, tukea tarjotaan uusille hankkeille ja rahoitettujen hankkeiden tulokset tehdään näkyviksi koko maakunnassa.
Lähes 90 % neuvonnassa olleista yhdistyksistä sai tarvitsemansa tuen, ja lähes 90 % koulutuksiin osallistuneista sai lisää ymmärrystä ESR+-rahoituksesta sekä käytännön työkaluja hanketoteutukseen.
Neuvonta ja ohjaus
Koonto neuvoi 125:tä eri organisaatiota hankkeiden hakemisessa ja toteuttamisessa: 92 kertaa livenä, 508 kertaa Teamsissa, 1 060 kertaa sähköpostitse ja 912 kertaa puhelimitse. Aiheina olivat rahoituslinjan indikaattorit ja painopisteet, EURA2021-järjestelmä, ideapaperin ja hankesuunnitelman laadinta, oma- ja osarahoituksen kartoitus, yhteistyösopimukset ja kumppanuusneuvottelut.
Hakemukset ja rahoituspäätökset
Hankkeen aikana järjestettiin kuusi erityistavoitteeseen 4.3 painottuvaa ESR+-erityishakua. Koonnon avustuksella jätettiin 25 hankehakemusta, joista 7 sai positiivisen rahoituspäätöksen hankkeen päättymiseen 30.11.2025 mennessä. Viimeisessä haussa 27.6.–30.9.2025 jätettiin 11 hakemusta, joiden päätökset eivät ehtineet loppuraporttiin.
Koulutus, ohjausryhmä ja verkostot
Kuusi koulutusta hanke- ja osallisuusosaamisen vahvistamiseksi – muun muassa Innovaatioiden iltapäivä, Hankekirjoittamisen ABC yhdessä Savonian kanssa ja kolmiosainen osallisuuskoulutus yhdessä Humakin kanssa – keräsivät 161 osallistujaa, ja YouTube-webinaareja katsottiin yli 500 kertaa. KAKE-hankkeiden yhteinen ohjausryhmä kokoontui 10 kertaa, ja Itä-Suomen koordinaatiohankkeiden kanssa järjestettiin kolmen maakunnan verkostoitumispäivä 6.11.2025.
Viestintä
73 erillistä viestintätoimenpidettä ja 87 tilaisuutta, jotka tavoittivat yhteensä 1 555 henkilöä. Hanke näkyi muun muassa Savon Sanomissa, Iisalmen Sanomissa, Pielavesi-Keitele-lehdessä ja Kiuruvesi-lehdessä sekä Pohjois-Savon liiton, Pohjois-Savon Kylien, hyvinvointialueen ja useiden kuntien uutiskirjeissä.
Keskeinen tuotos
Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen viestintä- ja koordinaatiomalli, joka julkaistiin hankkeen verkkosivuilla. Malli rakentui päätoteuttaja Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistyksen ja osatoteuttaja Pohjois-Savon Liikunnan tiiviissä työparityöskentelyssä – ja se on se perusta, jolta Koonto 2.0 jatkaa.
Lähde: EURA2021-loppuraportti, hankekoodi S30088 (Koonto-hanke 1.8.2023–30.11.2025).
Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen ESR+-hankkeet ohjelmakaudella 2021–2027. Linkit vievät EURA2021-hanketietopalveluun.
Hankkeisiin on myönnetty EU- ja valtion tukea yhteensä 1 623 903 €, ja ne ovat luoneet 29 toimenkuvaa Pohjois-Savoon. Yhteenlaskettu hankeaika on 284 kuukautta.
Vähemmän hankkeita → enemmän hankkeita
Valitse kunta kartalta tai listasta – hankelista alla suodattuu valinnan mukaan. Maakunnalliset hankkeet näkyvät kaikissa kunnissa.
Toimiva ry
4H-yhdistys Lapinlahti
ViaDia Pohjois-Savo ry
Mielihyvin Savosta ry
HelmiX ry
FinEst Volunteers ry
Sawon Tassut ry
Varkauden Teatterin Kannatusyhdistys ry
Kulttuurikeinu Osk
Kuopion Ensikotiyhdistys ry
Verso ry
4H-yhdistys Kuopio
Mitä tehtiin
Maksuttomia matalan kynnyksen toimintaryhmiä 16–28-vuotiaille nuorille teemoina luonto, kädentaidot ja ruoanlaitto. Ryhmissä toimittiin tekemällä oppien ja turvallisen tilan periaatteella. Yksitoista kaikille avointa ryhmää sekä neljä yhteistyöryhmää Minna Canthin koululle ja Kuopion aikuislukiolle.
Mitä saatiin aikaan
Palautteen antoi 49 nuorta (79 % osallistuneista). 38 % koki sekä oppineensa uutta että kehittäneensä taitojaan, 57 % arvioi opittujen taitojen kulkevan mukana arjessa ja 21 % halusi aloittaa uuden harrastuksen. Nuoret kirjoittivat oppineensa olevansa sosiaalisesti taitavampia kuin olivat ajatelleet.
Mitä jäi elämään
Kuuden toimintaryhmän runko koottiin toimintamalliksi, joka julkaistiin yhdistyksen sivuilla myös muiden toimijoiden käyttöön. Ensimmäinen jatkoryhmä alkoi heti hankkeen päätyttyä, ja ryhmät vakiinnutetaan osaksi 4H-yhdistyksen perustoimintaa. Toimintamallia jaettiin myös Koonto-hankkeen tapaamisissa muille hankkeille.
Mitä opittiin
Nuorten tavoittaminen oli alussa hidasta ja helpottui vasta loppua kohti: 37 % löysi ryhmät kaverin kautta ja 21 % yhdistyksen nettisivuilta. TikTok ja Jodel toimivat nuorten tavoittamisessa, mutta vaativat jatkuvaa sisällöntuotantoa.
Osallistujamäärä jäi hieman tavoitteesta (43/50) ja muutosindikaattoreita syntyi vain neljälle. Suurin osa osallistujista oli opiskelijoita, joiden tilanne ei ryhmäjakson aikana muuttunut – 3–6 viikon osallistuminen on lyhyt aika työllisyys- tai koulutussiirtymille, eikä hankkeen päätavoite ollutkaan vaikuttaa suoraan näihin lukuihin.
Lähde: EURA2021-loppuraportti, hankekoodi S30060. Laadulliset tavoitteet saavutettiin, määrälliset alitettiin niukasti.
Eläväsäätiö
Mitä tehtiin
Kehitettiin ja pilotoitiin kaksi ryhmämuotoista toimintamallia kotoutumisen eri vaiheissa oleville maahan muuttaneille. ALMA-valmennus selvittää työ- ja toimintakyvyn alkutilanteen; TOIMIVA-valmennus yhdistää toiminnallisen suomen kielen oppimisen ja osallisuuden vahvistamisen. Molemmat pilotoitiin käytännön asiakastyössä Varkaudessa ja Siilinjärvellä.
Mitä saatiin aikaan
Osallistuneista 36,7 % aloitti kotoutumis-, työvoima- tai ammatillisessa koulutuksessa ja 16,3 % työllistyi – positiivisia jatkopolkuja kertyi 53,1 %, kun tavoite oli 30 %. Loput 46,9 % odottivat kotoutumiskoulutukseen pääsyä ja hakivat aktiivisesti työ- tai opiskelupaikkaa. Yritysyhteistyössä määrälliset tavoitteet ylitettiin.
Mitä jäi elämään
Digitaalinen toimintakäsikirja, joka on saatavilla Elävä säätiön verkkosivuilla ja Innokylässä. Toimintamallit ovat monistettavissa kansallisesti ja hyödynnettävissä työllisyys- ja hyvinvointialueilla palvelutarpeen arvioinnissa, työkokeiluissa, palkkatuetussa työssä ja kuntouttavassa työtoiminnassa.
Mitä opittiin
Osallistujamäärä jäi tavoitteesta pääosin toimintaympäristön muutoksen vuoksi: työllisyyspalvelut siirtyivät hankkeen aikana valtiolta kunnille, mikä sekoitti asiakasohjauksen. Lisäksi lakeja tulkittiin eri tavoin kuntakokeilun ja TE-toimiston kesken, mikä vaikutti siihen, kuinka monta päivää viikossa työtön saattoi osallistua valmennukseen.
Yhden työntekijän resurssi paikkakuntaa kohden ei riittänyt kahden valmennuskokonaisuuden laadukkaaseen rinnakkaiseen toteutukseen, joten päivittäistä valmennusta lyhennettiin viidestä tunnista neljään. Kahden osallistujan kohdalla tarvittiin takaisinottoa hankkeeseen, minkä jälkeen jatkopolku eteni – konkreettinen osoitus ”saattaen vaihtaen” -mallin merkityksestä.
Lähde: EURA2021-loppuraportti, hankekoodi S30099. Laadulliset tavoitteet saavutettiin, määrälliset alitettiin.
Sawon Tassut ry
Mitä tehtiin
Maksuton koiraharrastus ja eläinavusteinen virkistystoiminta 18–29-vuotiaille iisalmelaisille ja vieremäläisille nuorille, jotka olivat syrjäytymisuhassa, työttömiä tai koulutuksen ulkopuolella. Osallistujista 11 tuli mukaan oman koiran kanssa ja 7 lainakoiralla tai muun eläinavusteisen toiminnan kautta. Toimintakertoja järjestettiin sekä yksilöohjauksena että pienryhmissä.
Mitä saatiin aikaan
Nuoret kertoivat palautteessa yksinäisyyden vähentyneen, rohkeuden ja fyysisen aktiivisuuden lisääntyneen sekä ahdistuksen ja itsetuhoisten ajatusten helpottaneen. Säännöllisyys toi viikkoon jotain odotettavaa. Yksi osallistuja jatkoi keskeytyneitä opintoja, yksi aloitti opinnot ja yksi lähti hakemaan töitä hankkeen aikana. Lisäksi toimintaan osallistui yhdeksän 16–17-vuotiasta, joita ei voitu raportoida indikaattoreina.
Mitä jäi elämään
Toimintamalli, jota Sawon Tassut ry jatkaa pienimuotoisesti osana perustoimintaansa ja joka on jaettavissa muille kansalaistoimijoille sekä monistettavissa muihin harrastuksiin. Agilityliitto nosti hankkeen esiin nimeämällä yhdistyksen ehdokkaakseen vuoden urheiluseuraksi Urheilugaalaan.
Mitä opittiin
Eläinavusteinen toiminta tavoitti nuoria, joita ei ollut tavoitettu muilla keinoin – vastaavaa toimintaa ei alueella aiemmin ollut. Kohderyhmä löytyi parhaiten yhteistyökumppanien verkostojen ja henkilökohtaisten esittelyjen kautta.
Osallistujatavoitteesta jäätiin, koska Vieremältä löytyi ennakoitua vähemmän kohderyhmää ja kohderyhmä on yleisestikin vaikeasti tavoitettava. Toimintaan hakeutui myös nuorempia ja osa-aikaisesti opiskelevia tai työssä käyviä, mikä nosti esiin uuden kehittämistarpeen.
Lähde: EURA2021-loppuraportti, hankekoodi S30919. Laadulliset tavoitteet saavutettiin, määrälliset alitettiin.
Verso ry
Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 tuo ESR+-rahoituksen kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen.
Koordinaatio- ja viestintähanke käynnistyy Pohjois-Savossa Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistyksen toteuttamana.
125 organisaatiota ohjauksessa, yli 1 500 neuvontakohtaamista, 25 hankehakemusta ja yli miljoona euroa myönnettyä rahoitusta.
Työ jatkuu 31.12.2027 asti: hankeneuvontaa, koulutuksia ja ohjausryhmätoimintaa uudelle hankesukupolvelle.
Rahoitettujen hankkeiden tuki, vertaiskehittäminen ja tulosten tekeminen näkyviksi koko maakunnassa.
Lomakkeet, ohjeet ja säädökset yhdessä paikassa. Kaikki tiedostot avautuvat uuteen välilehteen.
Perusaineisto hankeidean jalostamiseen ja hakemuksen tekemiseen.
Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan ja mihin tavoitteeseen rahoitus kohdistuu.
Mitä kustannuksia hankkeessa voi olla ja miten ne lasketaan.
EU-rahoitteisen hankkeen viestintävelvoitteet ja käytännön muistilistat.
Taustadokumentit, joihin hankkeen tarve ja tavoitteet kannattaa kytkeä.
Haku ei tuottanut osumia. Kokeile toista hakusanaa.
Materiaalipankkia päivitetään hankkeen aikana. Ajantasainen kokoelma löytyy myös osoitteesta pssotu.fi/koonto-hanke-2-0/materiaalipankki. Puuttuuko jokin aineisto? Kerro meille, niin lisäämme sen.
Pohjoissavolaisille yhdistyksille ja muille kansalaistoimijoille, jotka suunnittelevat tai toteuttavat kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen ESR+-hanketta. Erityisesti huomioidaan pienet ja uudet toimijat, joilla ei vielä ole kokemusta EU-rahoitteisesta hanketoiminnasta.
Ei mitään. Koordinaation neuvonta, koulutukset ja ohjausryhmätoiminta ovat yhdistyksille maksuttomia.
Hakijana voi olla julkisoikeudellinen yhteisö tai yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi) ei voi hakea.
Tukitaso on 80 % ja omarahoitusosuus 20 %, joka voi olla omaa, kunta-, julkista tai yksityistä rahoitusta. Käytössä on flat rate 40 % -malli, jossa henkilöstökuluihin lisätään automaattisesti 40 % muille kustannuksille. Ennakkokorvausta voi hakea enintään 30 % hankkeen kokonaisbudjetista.
Hakemus jätetään EURA2021-järjestelmään hakuaikana. Toiminnan aloittaminen on mahdollista vireilletulon jälkeen, mutta sitä ei suositella ilman rahoituspäätöstä. Ennen hakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä rahoittajaan.
Rahoittava viranomainen on Elinvoimakeskus. Käsittelyyn osallistuvat maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö (MYRS) ja tarvittaessa maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Rahoituspäätöksen tekee rahoittava viranomainen.
Kyllä. Hakemus voi koskea useita Itä-Suomen maakuntia: Pohjois-Savoa, Etelä-Savoa ja Pohjois-Karjalaa.
Matalalla kynnyksellä – myös silloin, kun idea on vasta aihiona.
Hankepäällikkö
tuomas.puustinen@pssotu.fi
050 541 5188
Suunnittelija
mikko.leppavuori@pssotu.fi
050 463 5907
Hanketta hallinnoiva organisaatio
pssotu.fi/koonto-hanke-2-0